Imeqqutaalaq - Seqerngup timmiaa

Carsten Egevang/ARC-PIC.COM, juni 2015

Titartagaq 1. Imeqqutaallat timmisussiaapput, tamannalu ungaseqisumut timmisarnerisa uppernarsartarpaa. Mitsimatillunili akerlerluinnaanik pissuseqartarpoq, niukitsuunini pissutigalugu tusiapittutut pisarami. Malugiuk timmiaq assilissami ataaniittoq loggeremik eqqartukkatsinnik niormioqarmat. (Carsten Egevang/ARC-PIC.COM)

Imeqqutaalaq nunarsuarmi uumasunut allanut tamanut sanilliulluni ukiut tamaasa piaqqisarfimmi ukiiffigisartakkamilu akornanni takinerpaamik ingerlaartarfeqarpoq. Issittoqarfik aasaraangat seqerngup kaaviinnartarfianiittarpoq, ukiuuneranilu Qalasersuup kujalliup eqqaaniittarluni; Qalasersuarmi avannarlermi ukioraangat taqqavani aasartarmat. Taamaattumik imeqqutaallat nunarsuarmi uumasunut allanut tamanut saniliullutik ukiup ataatsip ingerlanerani seqinnersumik misigisaqarnerpaajusarunarput. Ilumummi imeqqutaallat Seqerngup Timmiarai.

Ungasiliallammassuaq

Ukiuni 50-ini isumaqartoqartuarsimavoq imeqqutaallat uumasunit tamanit ungasinnerpaamut nuuttartuusut, ukiunilumi kingullerni atortorissaarutitigut ineriartorneq iluaqutigalugu imeqqutaallat ingerlaartarnerat eqqoqqiissaartumik malinnaaffigineqarsinnaalersimavoq, uppernarsineqarsimallunilu ilumut imeqqutaalaq ungasinnerpaamut nikeriarfeqartartoq. Ilisimatusartartoqatigiit nunanit tamaneeersut, Pinngortitaleriffimmeersunik siulersorneqartut, 2007-imi Tunup avannaarsuani imeqqutallanik arlalinnik lys-geologger-inik taaneqartartunik ikkussuipput (lysloggerit ullup takissuanik immiussisarput, taamaalilluni timmissap sumiissusii naatsorsorneqarsinnaalerluni). Loggerit imeqqutaallanut piaqqisarfimmiittunut ikkussuunneqarput, timmissallu aappaagukkut tikeqqimmata loggerit tigoqqinneqarput, taamaalillunilu uppernarsineqarluni ilumut Qalasersuarmut Kujallermut apuussimanerat uteqqissimanerallu. Misissuinerup inerneratigut paasineqarpoq imeqqutaallat Weddell-hav-imi Qalasersuup Kujalliup eqqaaniittumi ukiisarfigisaminnut toqqaannartumik ingerlasanngitsut. Ingerlaarneq takisooq arlalinnik immikkoortortaqarsinnaavoq, neriniarfissagissut arlallit sukkasoorujussuarmik aqqusaartorneqartarmata. Imeqqutaallat ukiumoortumik ingerlaarfigisartagaat katillugu 71.000 km-inut uuttortarneqarpoq - ungasissuseq uumasoqatigiinni allani suniluunniit nallersimaneqanngitsoq. Nalunaaqutsersuisarneq iluaqutsiullugu paasineqarpoq imeqqutaallat ukiut 30-t sinnerlugit utoqqaassuseqalersinnaasut. Taava imaassimassaaq, imeqqutaallat uumanerminni agguaqatigiissillugu 2,4 million kilometerit tikillugit ingerlaartarsimassapput - ungasissuseq qaammammuliarnermut pingasoriarluni uterlugulu nallersuunneqarsinnaasoq!

Titartagaq 2. Tamakku lys-geologgerinik taaneqartartut ullormut qaamarngup sakkortussusia pillugu paasissutissat, timmissap ingerlaarnermini sumut killinneranik naatsorsuinermi atorneqartussat toqqortarpaat. Timmissalli ingerlaarsimaneri pillugit paasissutissat pissanganartut atorsinnaajumallugit timmiaq aappaagukkut uteqqikkaangat pisareqqinneqartarpoq. Imeqqutaallat pisareqqinniarnerat imaannaanngitsuusarpoq. Uani takuneqarsinnaavoq Casten Egevang timmissamik uumatillugu pisaqaqqissimalluni tulluusimaartoq. (Carsten Egevang/ARC-PIC.COM)

Titartagaq 3. Nunap assingani takuneqarsinnaavoq imeqqutaallat uumatillugit pisareqqinneqarsimasut 11-t ingerlaarfigisimasaat, qulit Tunup avannaani ataaserlu Islandimi pisareqqinneqarsimapput. Ingerlaarfiit qorsuit tassaapput ukiakkut ingerlaartarfii (august-november), ingerlaarfiilli sungaartut tassaallutik upernaakkut ingerlaartarfii (april-maj). Titarnerit aappaluttut tassaapput timmissat ukiiffigisaminni Weddel-hav-imi Qalasersuup Kujalliup eqqaaniittumi nikerarfii (december-marts). Imeqqutaallat ukiumut agguaqatigiissillugu 71.000 km-it missiliorlugit timmillutik ingerlaarfigisarpaat. (Carsten Egevang/ARC-PIC.COM)

Imeqqutaallat ikiliartorput

Imeqqutaallat Kalaallit Nunaata kujasissortaani avannarpasissortaanilu siammarsimasuupput, tamanili ataqatigiissumik siammarsimanatik. Kalaallit Nunaata sineriarujussuani sumiiffeqarpoq imeqqutaalaqartanngitsunik imeqqutaalaqarnerpaasartulli tassaapput Qeqertarsuup Tunua Upernaviullu eqqaa. Kalaallit Nunaanni imeqqutaallat manniinik katersuisarneq ileqqorineqartuarsimavoq - allaat amerlanerpaanik mannissarsinnaaneq unammissutigineqartarsimalluni. Naak Kalaallit Nunaata sineriaani imeqqutaalaqarfiit peqqissaartumik malinnaaffigineqarsimanngikkaluartut taamaattoq arlalinnik peqquteqartumik erseqqissiartuinnarpoq Kalaallit Nunaanni imeqqutaallat ukiut 50-it kingulliit ingerlanerini ikiliartorsimasut. Mannissarniartoqarpallaartarnera kisimi ikiliartornerannut peqqutaanersoq, imaluunniit allanik aamma peqqutaasoqarnersoq nalunarallarpoq, mannissarniartarnerli 2002-mi inerteqqutaalerpoq. Suli Kalaallit Nunaanni anngiortumik mannissarniartoqartarpoq, qularnanngitsumilli qangamut saniliullugu ikinnerujussuarnik.

Titartagaq 4. Imeqqutaallat timmillaqqilluinnartuupput ulloqarfitillu akeraasinnaasunut illersorluataarsinnaallugit. Imeqqutaallat nalinginaasumik 10 meterinik portussusilimmiit aarsaariasaartarput siggumminnillu ipittumik kapiseriartarlutik. Ilisimatusartartoq silaannarmiit saassunneqarnissamut upalungaarsimajumalluni skumgummiminermik natsami iluanut ilisisimavoq. (Carsten Egevang/ARC-PIC.COM)

Qunusuilluinnartut

Imeqqutaallat timmissatut mikigaluarlutik qunugisaqanngilluinnarlutik piaqqiortarfimminnik illersuisarput. Imeqqutaallat timmillaqqilluinnartuupput, naajat, tulukkat, kiinaaleeqqat, terianniat allaammi inuit siggumminnik ipittunik kaperiaqattaartarpaat. Imeqqutaallallumi piaqqisarfimminnik paarsillaqqilluinnarnerat peqqutaalluni timmissat allat aamma imeqqutaallat ulluliortarfiisa eqqaanni ulloqarniartarput. Pingaartumik naloraarusillit assigiinngitsut, soorlu naluumasortut assigiinngitsut imeqqutaallat ulloqarfiisa eqqaanni ulluliortarput. Allaammi timmissat Kalaallit Nunaanni qaqutigoortutut taaneqarsinnaasut, imeqqutaallat akornanniissinnaasarput. Soorlu naajat ilaat qallunaatut rosenmåge-mik taaneqartartut nalinginnaasumik Sibiriap qiterpasissuani manniliortaraluartut, taamaattulli arlalippassuit imeqqutaallanut akuullutik Qeqertarsuup Tunuani manniliortarput; Sibiriami manniliortarfimminniit ungaseqisumi.

Oqaasertat, nunap assingi assilisallu: Carsten Egevang/ARC-PIC.COM. Attaveqarfissaq: ce@mail.ghsdk.dk. Paasissutissat amerlanerusut uani: www.arctictern.info

Aarhus Universitet Grønlands Naturinstitut Grønlands Regering Arctic Research Centre