Qarsaaq Tunup Avannaaniit Tuluit Nunaata kujataanut malittarineqarpoq

Anders Mosbech & David Boertmann, juni 2015

Aarhus Universitet-imeersut (Biocence, Roskilde) qarsaaq Myggbukta-mi Tunup Avannaaniittumi juli 2009-mi qaammataasanut nassitsissutilerpaat. Ilaatigut immami sumi neriniartarnersoq sumilu ukiisanersoq paasisaqarfigiumallugu. Paasissutissarpassuarnillu pissarsillutik timmissap taserluup ulloqarfigisami immamilu neriniarfigisartakkami akornanni ullormut timmisarneri aammalu ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu piaqqisarfimmi ukiiffigisartakkamilu akornanni ingerlaartarnerinut tunngassutilinnik. Paasisat tamakku Tunup Avannaani imartat uuliamik ujaasivissatut ammarneqannginnerini paasissutissatut katersukkanut ilanngunneqassapput. Paasissutissallu tamakku aamma uuliasioqatigiiffiit qanoq iliuuserisaasa avatangiisit eqqarsaatigalugit nalilersorneqarnerini pisortallu peqqussusiornerini atorneqarsinnaassapput.

Qarsaaq ivasoq. Qarsaat Nunatta sineriaani siaruarsimaqalutik piaqqiorfeqarput. Nalinginnaasumik immap ungasinngisaani taseraaqqat sinaanni ulluliortarput. Nerisassatik immami nassaarisarpaat. (Carsten Egevang/ARC-PIC.COM.)

Sumiiffigisartagaannut tunngatillugu ilisimalikkat. Qarsaat piaqqiortillutik sumiiffigisartagaat (sumiissutsit nassitsissutinit paasissutissiissutigineqartut), taakku Nunatta Kitaata avannaani (Myggbuktami) qaammataasatigoortumik assiliissummik assilineqarsimapput. Sumiissutsit tatsimeersut ulluisa sumiinnerannik takussutissiipput, sumiissutsillu immameersut takutippaat imaani neriniarfiit. Sumiissutsit eqimanerusut takutippaat qarsaat uninngaarfiginerusartagaat, taakkulu agguataarsimanerat qiviarlugu qeqqaniinniarnerusimapput. 2011-mi taama ilusilinnik ”titartaasinnaasimanngilagut” sumiissutsit nassiussorneqartut siammasinnerusimammata. (Anders Mosbech & David Boertmann)

Nassitsissutit paasissutissiilluarput

Siunertarlu angulluarneqarpoq, tassami timmissap ingerlaarneri ukiuni marlorsuarni malittarineqarmata, tassa timmissap nassitsissutaa paasissutissanik nassiussuigami timmissap aasaani pingasuni ukiunilu marlunni upernaakkut/ukiakkullu ingerlaartarnerinut tunngassutillit pissarsiarineqarput. Timmiaq manniliornermini tamatigut aasani pingasuni taserlummi tassaniittarneri malittarineqarput. Timmilluni kangerliumanermut qanittumiittumut nerisassarsioriartortarpoq. 2009-mi 2010-milu neriniarfiusinnaasut taserlummit ulloqarfigisaminiit 4-5 km-inik ungasissusilimmiittut ornikkajunnerusarpai, 2011-imili allamukallattaanerulluni allaat taserlummiit 15 km-inik ungasissusilimmut pisarluni.

Ingerlaarfiit. Uani takuneqarsinnaapput qarsaat upernaakkut, ukiarnerani ukiuuneranilu sumiiffigisartagaat. Sumiiffiit titarnermik aappaluttumik atassuserneqarsimapput, taamaalilluni ingerlaarfiat takuneqarsinnaalerluni. (Anders Mosbech & David Boertmann)

Ingerlaartarfii

Ukiakkut allartarpoq septemberimi (2009-imi arfernanni 2010-milu 14-ianni aallarluni) siullermik Islandip kangianut, ullunilu 12-ini tassaniilluni (2009) 2010-mi ulluni 30-ni. Tassanngaanniit qarsaaq Nordsømukarpoq Tuluillu Nunaata kujammut kangisissuani ukiisarfimminut ingerlalluni. Upernaakkut angalanini aallartippaa 2010-mi aprilip 21-ianni 2011-imilu aallajaarnerulluni aprilip pingajuannili aallarluni. Avannamut aallannginnermini Nordsøp kujasissuaneeqqaarpoq, allaat ukiup appaani Jyllandip kimmut sineriaa tikingajallugu. Ukiuni taakkunani avannamukarnermini Islandip kangia aqqusaaqqittarpaa, 2010-mi ullualuinnarni 2011-mili sapaatit akunnerini marlunni. Tassanngaanniit toqqaannartumik Tunup avannaani ulloqartarfimminukartarpoq, 2010-mi majip 31-ianni 2011-milu junip sisamaanni apuulluni.

Aarhus Universitet Grønlands Naturinstitut Grønlands Regering Arctic Research Centre