Qilalukkap qernertap pissuserisartagaa naatsorsoruminartoq

Atlantikup avannaani immami miluumasut amerlanersaasa ingerlaartarneri sikoqassutsimit, immap sarfaanit, nerissasaqassutsimit allarpassuarnillu uagut suli paasisimanatigillu ilisimasaqarfiginngisatsinnit aalajangiiffigineqartarput. Ingerlaariaatsimikkut pissusilersuutigisartagaat nalaatsornerinnakkut pissusilersuutaaginnarpasittarput, uumasoqatigiillu ilaasa ingerlaartarneri utoqqaliartornermi aaqqissuulluagaaneruartortarput. Imaappoq uumasut inuusunnerusut sumulluunniit angalasinnaasarput utoqqaanerusullu ilisimariikkatigoornerusarlutik.

Qilalukkalli qernertat uumasuupput ileqqutoqqanik malitaqarluinnartuusut aammalu aasaanerani ukiuuneranilu sumiiffigisarfimminiittarput aalajangersimasuni. Qilalukkat ileqquisa paasinissaannut qilalukkanut qaammataasanut nassitsissutilersuisarneq pingaaruteqarluinnarsimavoq. Qilalukkat qernertat ukiup annersaani immamut kiviinnarsimasorinartarput, tassa qaammaterpassuarni immami avasissumi sikulimmiittaramik ukiuunerani taarseruttornerani tammakarsimasutut ittarlutik. Qaammataasanut nassitsissutilersuineq, qilalukkat ukiuunerani immami sikulimmi malittarinissaannut, kisiat periarfissatuaraarput aammalu sumiittarnerinik, qanoq ititigisumut aqqartarnerinik ukiullu kaajallakkiartornerani ileqquisa paasisaqarfiginissaannut periarfissatuaralutigu.

Qaammataasanut nassitsissutilersuineq qilalukkat qernertat uumasutut qanoq ittuussisiannik paasiniaanissamut taama pingaaruteqartigimmat, qilalukkat qernertat aamma nassitsissutit qaammataasakkoortut atorlugit Kalaallit Nunaanni uumasut pissusaannik misissuisarnerit inerisarneqarnerini pingaaruteqarluinnarsimapput. Tassami qilalukkanik malinnaafiginninniarnermi sikut issilu ajornartorsiortitsisarput, taakkumi batteriit atorsinnaassusiannik sivikinnerulersitsisarmata. Qilalukkat sivikitsuinnarmik puisimaneranni qaammataasamut attaveqarnissaq ajornakusoorsinnaasarpoq aammalu 2000 m-inik itissusilimmut aqqaqqikkaangata nassitsissutit immap itisuup naqitsinerujussuanit sunnerneqarujussuartarmata aamma. Qilalukkanulli tunngatillugit ajornartorsiutit tamakku qaangerneqarpata uumasunut assigiinngitsorpassuarnut allanut ajornartorsiutaasinnaasut qaangerneqarsinnaalissapput (Titartagaq 1).

Qilalugaqatigiit qernertat assigiinngitsut kingornuttagaat tunngavigalugit immikkoortiterneqarsinnaasimanngillat, taamaattumillu sumiiffini assigiinngitsuni piniarneqarsinnaasut suminngaanneernerannik aalajangersaaniarnerni qaammataasakkoortumik malittarinnissinnaaneq kisimi periarfissatuaasimavoq. Baffin Bugtimi qilalukanik qernertanik malittarinninnikkut paasineqarsimavoq taakku meta-population-imik taallugit immikkoortinneqarsinnaasut, imaappoq uumasoqatigiit amerlanngitsukkuutaat arlallit, ilaatigut ataatsimoorsinnaasartut, qaqutigorujussuaannarli akulerutivissortartut paasineqarpoq (Titartagaq 2). Taama qilalukkat qernertat malinnaaffigisinnaanerat immikkoortissinnaalernerallu piujuaannartitsiniarluni pisassiisarnerup qulakkeerniarnissaanut pingaaruteqaqaaq.

Kalaallit Nunaata kitaa

Qilalukkat qernertat amerlalaartut Kalaallit Nunaata kitaani sumiiffinni marlunni aasisarfeqarput tassalu Qimusseriarsuarmi aamma Avanersuarmi Ikersuarmik taagorneqartumi (Inglefield Bredning). Kalaallit Nunaata kimmut sineriaata annersaani qernertanik qilalugaqartarpoq, Canadalli issittortaata kangimut sineriaani tamarmi peqartarluni. Qernertanillu qilalugarniartoqartarnera peqqutaalluni ilisimasariaqakkat pingaaruteqarput - qilalugaqatigiiaat sorliit piniarfigineqartarpat kiisalu peqassuseq suminngaanniit pilersugaava, takkulu qilalugaqatigiiaat Canadami Kalaallit Nunaannilu piniagaasimasinnaapput aamma.

Qimusseriarsuaq

Kalaallit Nunaanni taamaallaaat Qimusseriarsuarmi qilalukkanik qernertanik pisaqartoqarsinnaasimallunilu nalunaaqutsersuisoqarsinnaasimavoq, qilalukkallu pissusaannik malinnaaffiginninnerit siulliit aamma tamaani pisimapput. Qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmiittartut Ikersuarmiittartunut (Inglefield Bredningimiittartunut) attuumassuteqarsorinanngillat, tassa aasaanerani, qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmi sermip iigartarfiata eqqaaniittarnerisa nalaani misissuisoqarsimammat. Qilalukkat qernertat ukiakkut Qimusseriarsuup sikunnginnerani avalattarput kujammullu ingerlaartarlutik Baffin Bugtip qeqqani immap itisuup tungaanut (Titartagaq 3). Ukiakkut Upernaviup Uummannallu eqqaanni sinerissap qanittuanut pisinnaasarput ukiuuneranilu Qeqertarsuup Tunuanut pisinnaasarlutik, ukiuuneratali sivisunersaani aprilip tungaanut Baffin Bugtip qeqqaniittarput immap imavimmut itiseriarnerata killingani; immap 1000 - 1500 m-inik itiseriarfiata killingani. Aprilimi Qimusseriarsuarmut uteriartoqqilersarput sikoqassusialu apeqqutaalluni qilalukkat julimi Qimusseriarsuarmut uteqqissimalersarput.

Ikersuaq

Qilalukkat Kalaallit Nunaata kitaaniittartut amerlanepaartaat aasaanerani, nukippaalussuillu atorlugit kangerluup ilaani sumiiffinni assigiinngitsuni nassitsissutilerniarlugit uumatillugit pisariniarneqartaraluarput; umiatsiaamiit nunamilu tammaarsimaartarfimmiit. Periutsilli nalinginnaasut soorlu qassutit atorlugit Ikersuarmi qilalukkanik qernertarniartarsimagaluarnerit iluatsitsiviusarsimanngillat. Pisaqartartoqartannginneranut peqqutaanerpaavoq qilalukkat Ikersuarmiittartut nujuartorujussuullutillu amerlanertigut kangerluup qiterpasissuatigut ingerlaartartuummata. Taarsiullugu piniartut unaavi atorlugit misiliisoqartarsimavoq, tuukkartaanut taarsiullugit qaammataasanut nassitsissutinik qilalukkat mattaasa ataannut ikuttussanik naakkiartoqartarluni. Piniartoq qajartorluni qilalukkamik qanillattuisarpoq, unaarlu qaammataasanut nassitsissutitalik qilalukkamut naakkiuttarlugu. Taamaaliornerli aamma pitsaviusanngilaq, tassami nassitsissutit ikkulluarneq ajorput ingerlaannangajallu katattarlutik. Qilalukkat taamaallaat augustimiit septemberi ilanngutilaarlugu malinnaaffigineqarnikuupput, paasineqarporlu Ikersuarmiiginnariarlutik ukialernerani kujammut aallartartut.

Smith Sund

Qilalugaqatigiiaat ataatsimoortut allat Smith Sundip Canadamut sammisortaaniittartut aamma suli misissuiffigineqarsimanngillat, qilalugarli ataaseq junimi Smith Sundimi sikup sinaavaniit nassitsissutilerneqarmat paasineqarpoq taakku Smith Sundip Canadamut sammisortaani 79o25´N tikillugu avannarpartersimasut (Titartagaq 4). Malinnaaffiginninneq sunik peqquteqarnerluni sapaatit akunnerinik marlussuinnarnik sivisussuseqarsimavoq, taannalu qilalukkanik malinnaaffiginninnerit avannarparternerpaartaraat.

Canada

Canadap avannaani qilalukkat qernertaqatigiit immikkoortut arlaliupput taakkulu amerlanersaat ikinnerusullu arlallit kisimik qaammataasanut nassitsissutit atorlugit malinnaaffigineqarsimapput (ilaatigut Baffinip qeqertaata kangimut sineriaani), malinnaaffigineqarsimasulli immikkoorluinnartuunersut ilisimaneqanngilaq. Qilalukkat Hudsonip Kangerliumanersuata avannaatungaaniittartut ilaannik malinnaaffiginninnermi paasineqarsimavoq taakku ukiuunerani Davis Strædip kippasissuaniittartut qilalukkanullu Kalaallit Nunaanniittartunut attuumassuteqanngitsut.

Somerset Island

Qilalukkat qernertaqatigiit amerlanerpaartaat Canadap avannaata qiterpasissuani qeqertap Somerset Islandip imartaaniittarput. Qilalukkat qernertat taakku qeqertat Peel Soundip, Prince Regentip, Gulf of Boothiallu eqqaat najortarpaat, taamaattumillu qilalugaqatigiit taakku qeqertaq sumiiffiup qeqqaniittoq taaguusiullugu taaneqartarput; qilalugaqatigiit allat imartat najortakkatik atsiullugit taaguuserneqartarnerattuunngitsoq. Sumiiffimmi annertoorujussuarmi tassani taamaallaat Creswell Bayimi 2000-mi 2001-imilu qilalukkanik qernertanik takusoqarsimallunilu pisaqartoqarsimavoq. Canadap ilaa tamanna ukiuunerani aalaakkaasumik sikusimasarpoq taamaattumillu qilalukkat sikusimanngitsumik ukiiffissarsiorlutik Baffin Bugtimukartariaqartarput. Qilalukkat taakku ukiakkut ingerlaanerannut atatilugu ilaannik Kalaallit Nunaata kimmut sineriaani Uummannap Kangerluanut pisoqartarpoq taakkuugunarpullu Uummannami pisarineqarnerpaajusartut. Ukiuuneranili Uummannap Kangerluaniissinnaasanngillat, taamaattumillu Baffin Bugtip Kalaallit Nunaannut sammisortaata avannarpasissortaaniittarput, tassa aasiit imartami 1000 meterit tikillugit itissusilimmi. Ukiiffigisimasatik aprilimi qimattarpaat, qilalugaqatigiillu taakku qilagugaqatigiinnut allanut attuumassuteqartarsorineqanngillat.

Eclipse Sound

Canadap avannarpasissuani qilalugaqatigiiaat qilalugarpassuartallit Eclipse Soundimiittarput kangerluillu tassunga qanittumiittut aamma najortarlugit. Qilalukkat taakku ukiakkut Baffin Ø-p kangimut sineriaa atuarlugu ingerlaartarput, sumiiffiit qilalugaqatigiit allat najortagaat aqqusaartorlugit (Titartagaq 5 aamma 6). Qilalukkat taakku ilaat sinerissap imavimmut itiseriarnera atuarlugu kujammut ingerlaqqittarput. Taakku qilalukkat Qimusseriarsuarmiittartut ukiisarfianni ukeeqatigisarpaat ilaatigullu aamma Qeqertarsuup Tunuanut illuartarlutik.

Admiralty Inlet

Canadap avannaani aasaanerani qernertanik qilalugaqarfissuaq alla tassaavoq Admiralty Inlet qilalukkallu taakku, Canadap avannaaniittutut allatuulli ukiukkut sikoqanngitsorsiorlutik Baffin Bugtimut Eclipse Soundimullu nuuttarput (Titartagaq 5), taakkuli aamma, qilalugaqatigiittut allatuullu, ukiuunerani Qeqertarsuup Tunuanut nikissinnaasarput (Titartagaq 7).

Tunu

Tunup avannaani qilalugaqatigiiaat ataasiinnaat manna tikillugu qaammataasatigoortumik malinnaaffigineqarsimapput. Tamatumunnga ilaatigut peqqutaavoq Tunup avannaaniittartut piniarfigineqartannginnerat ilaatigullu Tunup kujasinnerusortaani qilalugarniarfiusinnaasuni misissuiffiusinnaasussarsiornissaq ajornarkusoorlunilu akisoorujussuummat. Qilalugaqatigiiaat amerlanersaat Scoresby Sundip kangerluaniipput, tassanilu sumiiffimmi piniartut suleqatigalugit qilalugarniartoqarlunilu malinnaaffiginnittoqarsimavoq (2010-2014). Misissuinerit suli ingerlanneqarput maannamullu angusaagallartut erseqqissumik takutippaat qilalukkat qernertat tamaaniittartut allatuulli aalajangersimalluinnartunik ileqqoqartut (Titartagaq 8). Qilalukkat aasaanerani Scoresby Sundip qinnguata tungaaniikkumanerusarput aammali kangerlorujussuarmut qanittumiittumut allanut ingerlagajuttarlutik. Ukiariartuleraangat kangerluit qimallugit avasiarnerusumut katersuuttarput. Oktoberip qaammataani kangerlummiit anillattarput, tamatigut kangerluup kujasinnerusortaatigut itinerusukkut, novemberilu aallartitsimaleraangat qilalukkat tamarmik Grønlandhavimiilersimasarput. Ukiuunerani Scoresby Sundip avataani sikut saatsertuartut akornanniittarput. Qilalukkallu qernertat juni-julimi kangerluup iluani aasisarfimminneeqqilersarput. Qilalugaq qernertaq ataaseq august 2013-imi nalunaaqutserneqarsimasoq ullut 366-it qaangiuttullu nulunaaqutserneqarfippiamini pisarineqaqqippoq. Tassalimi pissusaat assigiiarlutik naatsorsoruminangaamata.