Mitit assigiinngitsunik ukiisaasillit
Flemming Merkel, juuni 2015
Miteq: Miteq qaammataasanut nassitsissutiligaq. (Flemming Merkel)
Uumasunik ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut taamanikkullu Danmarks Miljøundersøgelser-imeersut 2000-mi 2001-imilu Nuup eqqani miternik 32-nik qaammataasanut nassitsissutitalinnik nalunaaqutsersuipput. Timmissat sumiiffigisaminni pissutsinut naleqqussarsimasorinarput, sumiiffimmiillu sumiiffimmut assigiinngitsunik pissuseqarlutik.
Mitit akornusersorneqartaraluarlutik sumiiffigisartakkaminnut aalajaatsuusarput
Mitit ilaat Nuup qanittuani nalunaaqutsersorneqarsimapput - Nipisani, Kangerup eqqaani Kitsissunilu. Sumiiffinni taakkunani aallaaniartoqangaatsiarlunilu aalisartoqangaatsiartarpoq. Taamaattumik uumasunik ilisimatusartartut ilimagigaluarpaat timmissat piaartumik sumiiffigisartakkaminnut allanut eqqissisimanarnerusunut nuukkumaartut ilaatigut neriniarfissarsiorlutik. Taamatulli pisoqanngilaq. Mitit piffissap annersaani sumiiffimmi annertunngitsumiittarput qaqutiguinnarlu allamut nuuttarlutik. Piffissap affaani sumiiffiup pingaarnersaani 5 km2-it missiliorlugit annertussusilimmiittarput. Nuup illoqarfia missiorlugu annertussusilimmiittarlutik. Mitit ilaat marluinnaat ukiup ingerlanerani sinerissamiillutillu Nuup Kangerluani ilorpasinnerusumiipput. Taakku martsimi Kangerlummukarput ukiuuneratalu sinnerani kangerlummiillutik. Timmissat Nuup Kangerluani nalunaaqutserneqartut arlaannaalluunniit ukiuunerani sinerissamukanngilaq.
Miterpassuit: Mitit ataatsimoortut kangerlummeersut, tamakku ullukkut qaamanerani sinerissamiit ungasissumi susaqartanngillat. Mitit ataatsimoortut 6.000-it missaanniipput. (Flemming Merkel)
Nattorallit timmissat kangerlummiittartut unnuakkut neriniartariaqalersittarpaat
Timmissat sinerissamiittartut nalinginnaasumik ullukkut, qaamanerani, neriniartarput taarsileraangallu ungasiartumut (1-3 km) unnuiffissarsioriartortarlutik. Qaqutiguinnaq, akorngusersuisoqarpallaaraangat, unnukkut neriniarsinnaasarput. Tupaallaatigineqarluinnartumik paasineqarpoq timmissat kangerlumiittartut allatoorluinnartumik pissusilersortartut. Taakku ulluunerani eqqissisimaartarput unnuakkuinnarlu neriniartarlutik.
Assigiinngissutsimut tassunga nattorallit peqqutaagunarput. Mitit nattorallit nerisartagaasa pingaarnersaraat. Nunamiilli ungasissumi miterniartarneq nattoralinnut ulorianartuusinnaasarpoq. Imaanut aarsaaginnartooraluarunik ajunaaratarsinnaapput, imaannarmi qangattaqqeriapiloorniartussaassagamik. Nunamut qanittumi ajutuussagaluaraanni navialeratarsinnaaneq ilimanaateqarpallaanngikkaluarpoq, nattoralik naluusarluni nunaliarsinnaassagami. Kangerlunni itisuuni mitit nunamut qanittuni ikkannerusorsiorlutik neriniarfissarsiortariaqartarput. Tamakkunanilu ulluunerani nattoralinnit pisarineqarsinnaanerat periarfissagissaarneraaq, taamaattumillu mitit allatut ajornartumik unnuakkut neriniartariaqartarput. Sinerissap qanittuani sumiiffiit ikkattut annertoorujussuit avasillarterfiusinnaaqisumik miternut neriniarfigiuminartuupput, taamaattumillu tamakku ulluunerani neriniarfigisarpaat nattorallit aarlerigivallaarnagit.
Miternik alapernaarsuiffik: Qaammataasanut nassitsissutinut tapertaliullugu mitit uanngaanniit terlinganniit aliperngaarsorneqartarput. (Flemming Merkel)
Periarfisanik atorluaaneq
Taamaattumik miternut iluaqutissartaqarlunilu ajoqutissartaqarpoq, sinerissami kangerlummiluunniit ukiigaluarpata. Sinerissami timmissat piniarneqartarput allatullu inunnit akorngusersorneqartarlutik, pisariaqartikkunikkuli ullukkut unnuakkulluunniit neriniarsinnaasarput. Mitit Nuup Kangerluaniittartut inunnit akorngusersorneqarpiartanngilllat, ulluunerinnaanili neriniartarnerat ajornartorsiutaasarpoq - ajornartorsiullu taanna upernarnerujartortillugu unnuit sivikinneruleriartornerini alliartuinnartarpoq. Sumiiffinni pissutsit taama assigiinngitsigimmata aalaakkaasumik sumiiffeqartarneq miternut imminut akilersinnaasarpoq. Sumiiffimmi pissutsit ilikkarluinnarsinnaasattarpaat, taamaalillutillu aniguiniarnissamut periarfissat ilikkarluinnarsinnaasarlugit.
