Natsersuaq nunarsuup affaani avannarlermi puisini itinerpaamut aqqartarpoq. Nalunaarsorneqarsimasumik Itinerpaamut aqqarneq 1652 meteriuvoq aqqaamanerlu akunnermik ataasingajammik sivisussuseqarluni.
Qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsitsutilersuisarsimanerit qilalukkat ileqquisa paasisaqarfiginissaannut aammalu Kalaallit Nunaanni Canadamilu qilalugaqatigiiaat immikkoortut qanoq allaffissornikkut pitsaanerpaamik aqutsivigineqarnissaasa paasiniarnissaanut pingaaruteqartorujussuusimapput. Qaammataasatigoortumik malinnaafiginnittarneq qilalukkat ukiuunerani sikut akornanniittut malittarinissaannut aammalu sumiittarfiisa paasisaqarfiginissaannut, qanoq ititigisumut aqqartarnerisa paasinissaannut ukiullu ingerlanerini qanoq pisarnerisa paasinissaannut periarfissatuaavoq. Manna tikillugu qilalukkat qernertat 120-t missaanniittut malittarineqarsimapput. Taakku paasitippaatigut qilalukkat ukiup annersaani tammakarsimasutut ittartut, tassa qaammaterpassuarni immami sikulimmiittaramik ilanngullugulu aamma issittup taarneraniittarlutik. Malinnaaffiginerisigullu qilalukkat qernertat aamma ileqqunnaaqarluinnarnerat paasineqarpoq.
Qaamanermut tunngassutilinnik paasissutissanik katersuutit lys-loggere-nik taaneqartartut atorlugit timmissanik malinnaaffiginnittoqartalernikuuvoq. Tassani lys-loggerit mikisuarannguunerat iluaqutaasorujussuuvoq, tamakku mikisunnguunerat iluaqutigalugu timmissat mikisut, siornatigut malinnaaffigineqarsimanngikkaluartulluunniit paasisaqarfigineqartalernikuummata. Ajoqutaavorli tamakku aallakaatitsissutitut nalinginnaasutut qaammataasakkoortutut eqqoqqissaartiginngimmata timmissallu taamaittulikkat nassaareqqeqqaarlugit aatsaat paasissutissat pissarsiarineqartarmata. Periuseq taanna maani annerusumik paasisaqarfigiuk.
Qaammataasat nunarsuarmik kaaviisut atorlugit qaammataasatigoortumik malinnaaffiginnittoqartarpoq. Qanoq pisoqartarnersoq uani atuaruk…
1600-ikkunni isumaqartoqartarpoq timmissat ukiuunerani sinippaartartut allaallu ilaat isumaqartarlutik tatsit naqqini ukiisarsimassasut. Allalli aamma qaammammi ukiisarasugisarsimavaat. 1900-ikkunnili nalunaaqutsersuisoqartalermat tamakku ilisimasaqarfigineqarnerulerput. Suli nalunaaqutsersuisoqartarpoq, ullumikkulli atortorissaarutitigut periarfissat amerlanerungaalerlutillu pitsaanerungaarput. Tamakku videomi uani aallaqqaataanniilli eqqartorneqarput. Video tuluttuujuvoq illillu naalarniaqqissaartariaqarputit - sukkasuumimmi oqalummata…
Kalaallit Nunaata Kitaani Akia-Maniitsumi marloriarluni tuttunik qaammataasanut nassitsissutit iluaqutigalugit malittarinnittoqartarsimavoq, ukiuni 1997-1999 aamma 2008-2010. Malittarinnilluni misissuinertigut tuttut ingerlaartarneri pillugit paasissutissanik nutaanik pingaarutilinnillu pissarsiaqarpugut, ilaatigut immamut saniullugu qanoq qatsitsigisumiittunik tuttut ivigartorfissaminnik toqqaasarnerannik paasisutissiillutik, ataasiakkaat namminerilluinnakkaminnik ingerlaariaaseqarlutillu piaqqiffissaminnik toqqaariaaseqarnerat, tuttullu Akia-Maniitsumiittut tuttoqatigiiaanut aalajangersimalluinnartunut arlalinnullu aggulussimasuugunarlutik. Misissuinerup aamma ersersippaa tuttut Akia-Maniitsumiittut tuttunut eqqarliminnut Canadamiittunut, Amerikap avannarliup narsaamanertarsuini masarsoqarfiusuni qeriuaannartortalinnilu uumasuusunut saniullutik nikerannginnerujussuusut.
Imeqqutaalaq ilaasa aamma seqerngup timmiaanik taasarpaat, ukiup annersaani sumiiffinni aasaasuniittarmat seqerngullu kaaviinnarfianiittarluni. Tamatumunnga peqqutaavoq imeqqutaallat ukiut tamaasa issittuni manniliortarfimminniit qalasersuarmi kujallermi ukiisarfimminnit ingerlaartarmata, taamaalillutillu sumiiffinni taakkunani aasaanerata ukiuuneratalu paarlaattarneri tamaasa iluaqutigisarlugit. Imeqqutaallat ingerlaartarnerat 2007-imi 2008-milu aatsaat ilisimatusartartunit nunanit tamaneersunit, Pinngortitaleriffimmeersunit siulersorneqartunit, tamakkiisumik qulaajaaffigineqarpoq. Misissuinertigut qulaajarneqarpoq imeqqutaallat takeqatissaqanngitsumik ingerlaartarfeqartut, allaat ilimagisimasamiit takinerusumik.
Ilisimatusartartut Canadameersut, Nunatsinneersut, Islandimeersut Norgimeersullu Atlantikup Avannaani appat ingerlaartarneri 2007-imiilli malinnaaffigivaat. Taamaaliorput qaamanermut uuttuutit (lysloggerit) iluaqutsiullugit. Kalaallit Nunaanniinnaq timmissat 100-nit amerlanerusut nalunaaqutserneqarnikuupput. Paasisat takutippaat Kitaani piaqqisartut tamarluinnangajammik Canadami ukiijartortartut, ilutigisaanillu Islandimiit Svalbardimiillu timmiarpassuit Nunatta Kitaata imartaani ukiisarlutik. Taamatut eqqumiiginarsinnaasumik pissusilersornerannut nassuiaatissaq appat uumariaasiannut Atlantikullu Avannaata sarfaanut attuumassuteqarpoq.
Timmissat imarmiut, ilaatigut mitit, naluneqanngillat piaqqisarfimminnut ukiorpassuarni uteqqittuartartut. Massakkullu aamma qaammataasat iluaqutigalugit ilisimaneqalersimavoq, mitit aamma ukiisarfimminnut uteqqittartut. Misissuinerit ilimanarsisippaat, timmissat sumiiffinnut uninngavisasartagassamissut qinersimasaminnut naleqqussakkanik uumariaaseqartartut. Ilaatigut imaappoq, Nuup eqqaani mitit ""sinerissamiittartut" "kangerlummiittartullu" døgnip ingerlanerani piffissani assigiinngilluinnartuni neriniartarput - nattorallit peqqutigigunarlugit.
Aarhus Universitet-imeersut (Biocence, Roskilde) qarsaaq Myggbukta-mi Tunup Avannaaniittumi juli 2009-mi qaammataasanut nassitsissutilerpaat. Ilaatigut immami sumi neriniartarnersoq sumilu ukiisanersoq paasisaqarfigiumallugu. Paasissutissarpassuarnillu pissarsillutik timmissap taserluup ulloqarfigisami immamilu neriniarfigisartakkami akornanni ullormut timmisarneri aammalu ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu piaqqisarfimmi ukiiffigisartakkamilu akornanni ingerlaartarnerinut tunngassutilinnik. Paasisat tamakku Tunup Avannaani imartat uuliamik ujaasivissatut ammarneqannginnerini paasissutissatut katersukkanut ilanngunneqassapput. Paasissutissallu tamakku aamma uuliasioqatigiiffiit qanoq iliuuserisaasa avatangiisit eqqarsaatigalugit nalilersorneqarnerini pisortallu peqqussusiornerini atorneqarsinnaassapput.
